20. heinäkuuta 2014

Mätsäriviikonloppu

Kaksi päivää vietetty putkeen kuumissa mätsäritunnelmissa. Eilen Huittisissa ja tänään täällä kotiikulmilla Sastamalassa. Kaikki osallistuneet koirat ovat sijoittuneet. Eli hyvä viikonloppu takana. Vaikka menestys ei ole tärkein, on se silti mukavaa. Koirat esiintyivät hyvin verrattuna kokemukseen ja luonteeseen (Nukka....)

Eilen aaamulla oli aikainen lähtö cityyn isän luokse, jonka kyydillä mentiin Huittisiin. Mukana olivat Höttö, Nukka ja Smirre. Ensin mentiin tallille siskon ratsastustunnille. Seurailtiin tuntia ja juteltiin niitä näitä isän kanssa varjossa koirien nukkuessa vieressä. Talleilun jälkeen mentiin syömään ja sitten itse mätsäriin. Kävin heti alkuun ilmoittautumassa. 

Ei nyt kovin pitkiä sepustuksia koirien edesottamuksista kehässä, mutta aloitetaan Smirrellä. Smirre on yleensä rauhallisuuden perikuva. Myös kehässä. Seistä nakottaa paikallaan niin maassa kuin pöydälläkin ja ravaa tyynesti vierellä. Niin nytkin. Pieniä pentuja oli ehkä seitsemän, Smirre sai punaisen nauhan ja sijoittui kolmanneksi, eli lyhyesti ja ytimeikkäästi oli PUN3.

Seuraavaksi vuorossa oli Nukka. Se oli jälleen oma itsensä, sekopää. Punainen nauha tuli ja tuomarin mielestä Nukalla oli asenne kohdallaan. Koska oltiin viimeisessä parissa, päästiin melko pian nauhakehään. Kehässä oli kai viisi koiraa, eli yksi ei sijoittuisi. Se koira saattaisi olla hyvin minun ADHD-lapseni. Tuomari sijoitteli koirat siltä seisomalta, eikä pudottanut ensin yhtä pois. Alkoi jännäämään siinä vaiheessa kun kaikki muut  paitsi ykkönen oli sijoitettu. Voitto tai häviö oli mahdollisuuksia, ja meille tuli se voitto! Nukka siis PUN1.

Minua huudeltiin jo Hötön kanssa kehään, kun olin Nukan kanssa nauhakehässä, mutta onneksi meidät jätettiin välistä ja laitettiin viimeiseen pariin. Höttö oli mukana vain siksi, että tykkään esittää sitä. Se on aivan ihana kehässä. Pönöttää vain paikallaan ja katselee maisemia. Ja saatinhan me se punainen Hötönkin kanssa. Nauhakehä koitti pian ja kesti kauan. Seistiin paahteessa ja meinattiin kuolla kuumuteen, mutta sijoituttiin neljänsiksi. Eli Höttö oli PUN4 upealla esiintymisellä.
Palkintoposeeraus, kaikki on vielä paikallaan...
Tänään oli sitten Vammalan palveluskoiraharrastajien mätsäri ihan tuossa lähellä. Autoon pakattiin Lotta, Nukka ja Smirre. Paikanpäälle minulle tuotiin harjoittelemaan cockerspanieli Iiris. Iiris on näyttelytouhujen suhteen täysin kokematon ja lähdössä meidän kanssa pian näyttelyyn, joten se tarvitsi todella parjon treeniä. Ennen kehien alkua käytiin tutustumassa pöytään ja opeteltiin ravaamaan kauniisti kireämmälläkin hihnalla.
Cockerspanieli Jalabelle Offshore Pearl "Iiris" PUN3
Iiris olikin ensimmäinen koira pienissä pennuissa. Se esiintyi hyvin harjoitusmäärään nähden. Ravasi ihan kauniisti, eikä pistänyt vastaan. Antoi tuomarin tutkia ja katsella. Saatiin sitten punainen nauha "kokemuksella". Iiriksen parikehän jälkeen menin Lotan kanssa kehään. Koko esiintyminen oli suuri nautintoa. Lotta seisoi kuin tatti ja juoksi kauniisti vapaalla hihnalla. Parina oli komea laumanvartijan näköinen koira, jonka rodusta/sekarotuisuudesta en osaa sanoa mitään. Vaikka vastustja oli upea, saimme punaisen nauhan.
Lotta (Lamark Blowing In The Wind) PUN3
Lotan parikehän jälkeen meillä oli pieni tauko ja sen jälkeen Iiriksen nauhakehä. Nauhakehässäkin Iiris totteli hyvin, kunnes kyllästyi. Kun kyllästyminen koitti, Iiris alkoi rimpuilla ja alkoi kiemurrella maassa. Kun yritin ottaa sen kiinni ja seisomaan, se alkoi näykkiä. Olihan se pitkä päivä kokemattomalle koiralle. Temppuilusta huolimatta Iiris oli kolmas, eli PUN3. Melko pian Iiriksen kehän jälkeen alkoi Lotan nauhakehä. Jälleen pieni pomppuloikka esiintyi mainisosti, yltäen sijalle kolme, joten myös Lotan tulos oli PUN3.
Nukka, Hikka-äiti ja Vilkku-mummo
Nukka oli mukana treenamassa tokoa ja tapaamassa äitiään ja mummoaan. Saatiin sukulaiset ja Martti-bortsu meidän kanssa pakkikseen. Hyvin toteli, vaikka pariin kertaan kehuin äänellä. Otettiin myös pitkä luoksari ja huonoa seuraamista. Estettä ei ikävä kyllä ollut, kun pk-hyppy (1m) on pikkuisen korkea mun kääpiökoiralle. Käytiin sitten illalla uimassa koirien kanssa, mutta jäi uinnit lyhyeksi, kun piti paeta ukkosta.
Martti bordercollie, Nukka ja Nukan sukulaiset