5. joulukuuta 2014

Joulukalenteri luukku 5 - Vastauksia kysymyksiin

Luukku numero 5 vuorossa, kiitos kaikille niille, jotka laittoivat kysymyksiä kysymyspostaukseen! Nyt vuorossa vastaukset näihin kysymyksiin. Pahoittelen, jos jonkn kysymys on jäänyt huomaamatta. Oli kyllä vaikeita ja jouduin ihan aivoja käyttämään.

Treenaako kukaan muu kuin sinä koiriasi?
Ei treenaa. Tai no, Höttö on ollut pari kertaa yhdellä kaverilla lainassa, mutta en laske sitä nyt mukaan.

Käytätkö aina itse näyttelyissä?
Itse olen tosiaan vasta 16-v, joten olen kyydeistä riippuvainen. Olen ollut lähestulkoon aina näyttelyssä mukana, jos oma koirani on ollut kehässä. Pari poikkeusta kuitenkin on, mm. kun olen ollut sairaana tai on ollut kaksi näyttelyä samana päivänä.

Kuinka tärkeitä koirien näyttelytulokset ovat sinulle?
Eivät ne ole minulle henki ja elämä. Monet pitkän tittelirivin omistavat koirat ovat mielestäni todella rumia, jos totta puhutaan. Totta kai se mieltä lämmittää, jos oma koira menestyy, mutta jos koira ei kelpaa näyttelykehiin syystä tai toisesta, ei se tee koirasta sen huonompaa. Itse katson esimerkiksi uroksia miettiessäni, keneltä koira on saanut ja mitä, en sitä, kuinka monta sertiä sillä on. Myös arvostelun sisältö on tärkeä ja nykyisin monet koirat (omassa rodussa ainakin) saavat Suomessa serttejä ihan esittäjän naaman perusteella.
Oireileeko Melli luksoituvaa polveaan, miten ja kuinka pahasti? Oletko joutunut miettimään agilityn harrastamista sen takia?
Itse asiassa Mellin polvi ei luksioidu, vaan se on kokonaan pois paikaltaan. Se ei oireile polveaan ollenkaan, eikä vikaa päällepäin edes huomaa. Olen kuullut ja lukenut asiasta tarpeeksi usein, varsinkin sellaisten ihmisten mielipiteitä, jotka eivät ole koiraa koskaan nähneetkään. Koirani ei kuulemma pysty edes kävelemään. Mutta tosiasia on, että edes fyssäri ei huomannut Mellissä mitään vikaa, ennen kuin koski itse polveen. Hän, kuten eläinlääkärikin, myös kehotti jatkamaan harrastusta, sillä siitä ei olisi kuulemma mitään haittaa koiralle, vaan päinvastoin. Agility on nyt kuitenkin ainakin tauolla, sillä vakituinen treenaaminen ei onnistu liki 400 kilometrin välimatkalla.

Ovatko kaikki koirat sinun omistuksessasi (käytännössä/papereilla)?
Paperilla minulla on kolme koiraa, joista kaksi on kuollut ja kolmannen äiti ominut itselleen :'D Kaikki viisi koiraa, joille esittelysivukin löytyy, ovat käytännössä minun, virallisesti äidin. Näin kaikki pennutukset, ilmoittautumiset yms ovat helpompi hoitaa.

Oletko ollut tyytyväinen Kannuksen opintoihin?
Aikalailla kyllä. Ainoa mikä minua oikeasti täällä ottaa päähän, on lukio. Koska olen hullu ja perfektionisti, tulen aikalailla pian sekoamaan sen kanssa. Opistolla olen viihtynyt paremmin kuin hyvin.

Oletko miettinyt muita rotuja kuin lappalaisia ja mittelspitzejä?
Kyllä olen ja aionkin ottaa myös aivan erilaisia koiria tulevaisuudessa. Olen jo pitkään ollut kiinnostunut paimenista, mutta minulla ei ole mahdollisuuksia sellaista tai mitään muutakaan koiraa nyt ottaa.

Minne aiot jatkaa Kannuksen jälkeen?
Kaikki on vielä aivan auki. Tällä hetkellä minua kiinnostaa suuresti eläinfysioterapeutiksi opiskeleminen, mutta saa nähdä, mihin tie vie.

Mitä muita hakuvaihtoehtoja sinulla oli yhteishaussa?
Kannuksen jälkeen oli lukio.

Mitä tavoitteita sinulla on Rikun kanssa?
Eipä sen kummempia. Tokossa olisi kiva ainakin sinne avoimeen luokkaan joskus päästä. Agilityn suhteen en ole tavoitteita asettanut, sillä minulla ei ole mahdollisuuksia säännölliseen treenaamiseen täällä Kannuksessa.
Mitä mieltä olet kennelvuoroista?
Aikas rankka kokemus oli. Yksi maanantaista maanantaihin vuoro on takana. Jalat oli kyllä ihan loppu viikon jälkeen, eikä ajatuskaan kulkenut kovin sujuvasti.

Ovatko kaikki koirat omiasi? Jos eivät, niin kuka on?
Täällä blogissa esiintyvät, joilla on tuolla yläoikealla linkki omaan esittelyyn, ovat minun.


Mitkä koirista lähtevät mukaasi, kun opiskelujen jälkeen muutat?
Ainakin Riku, Melli ja Nukka. Litta ja Höttö nauttivat ulkokoirana elämisestä niin paljon, etteivät varmaan arvostaisi ahdasta ja kuumaa asuntoa. Ihan eri asia on sitten, jos/kun muutan maalle/omakotitaloon ja nämä kaksi saisivat nauttia ulkokoirana elämisestä.

Onko haaveissa vielä lisäystä laumaan?
Kärsin kroonisesta koirakuumeesta. Tottahan minulle aina kelpaisi jonkunlainen paimenkoira  tai melkein mikä tahansa jalkoihin pyörimään. Ja mahdollisesti koulun puolesta tulee projektikoira, jolloin koirakuume saattaa hieman lieventyä.

Jos Nukka sais pennut koska ne ois :D (kukahan tällästä kysyy..?)
Nukalle olisi tarkoitus tedä pennut, varmaan ihan tässä vuoden sisällä.

Miksi juuri nämä rodut?
Porokoiria ja mitteleitä on meillä ollut niin kauan kuin muistan, porokoiria jo kauan ennen syntymääni ja mitteleitäkin lähes koko ikäni. Jossain vaiheessa ollessani noin 6-vuotias, päätin haluta lapinkoiran. En kyllä tiedä miksi ja sellaisen kuitenkin sain.

Aiotko pysyä tulevaisuudessakin näissä roduissa?
Todennäköisesti kyllä. Muita rotuja varmaan tulen omistamaan, mutta nykyisistä tuskin koskaan luovun lopullisesti. Nämä ovat juuri mulle sopivia rotuja, joita rakastan ja joiden eteen haluan tehdä työtä kasvatuksen parissa.
Haluatko projektikoiraa? Mikä rotu? Mikä projekti?
Kyllä haluan. Mieluiten poliisiprojekti ja malinois, sakemannikin kelpaa.

Mitä ruokaa koirasi syövät?
Happy Dog-merkkistä nappulaa. Vähän vaihdellen eri laatuja, mm Medium Adultia, Sporttia, Maxi Junioria, Lightia ja Irlantia ovat koirani ainakin syöneet. Tällä hetkellä Riku syö Irlantia, kotipuolen nappuloista en ole varma. Lähes aina annan jotain lihaa tai ruoan loppuja nappulan sekaan.

Oletko tykännyt lukiosta?
Rehellisesti sanottuna vihaan lukiota. Olen siellä vain siksi, koska on pakko.

Millanen luokkahenki teillä on?
Mielestäni hyvä, ainakin meidän ryhmällä. Luokka on nimittäin jaettu kahtia ja olen enemmän tekemisissä ryhmäläisteni kanssa.  

Miten vanhemmat vuosikurssit ovat ottaneet teidät vastaan?
Ihan hyvin kai. Lähinnä kakkosten kanssa olen ollut tekemisissä. 

Mitä olet tykännyt teoriatunneista?
Aiheet eivät ole olleett useimmiten kovin mukaansatempaisevia, metsä ja työturvallisuus eivät ole minn mielenkiinnoskohteitani. Koira- ja eläinteoriatunneilla sen sijaan on ollut todella kivaa kun aihekin on ollut enemmän mieleen. 

Onko teillä ollut paljon käytäntöä?
Mielestäni ihan riittävästi. Lähestulkoon joka viikko, sisältö on kuitenkin tunneilla ollut kovin puuduttavaa, aina samoja lajeja. Nyt lukiojaksolla minulla ei ikävä kyllä ole ollenkaan käytäntöä, mikä ärsyttää ehkä hieman...
Onko siulla sisaruksia? Vanhempia vai nuorempia?
Kyllä on, kaksi siskoa. Nuorempi ja vanhempi.

Mitä hyvää ja huonoa näet/tiedostat itsessäsi kouluttajana?
Hyvänä puolena pidän tietynlaista kärsivällisyyttä ja kekseliäisyyttä. Olen jaksanut yrittää aina uudestaan ja uudestaan saman asian opettamista monella eri tavalla. Mellin kanssa treenatessa olen joutunut käyttämään suurimman osan ajasta siihen, että keksin mitä ja miten opetan sille.
Huonoja ovat kärsimättömyys ja kaavoihin kangistuneisuus. Luon usein hanskat tiskiin, jos edistymistä ei näy. Jos olen viikon ajan toistanut samaa asiaa lähes päivittäin, eikä koira näytä merkkiäkään ymmärtämisestä, luovutan ja koitan myöhemmin eri tekniikalla. Tämä "myöhemmin" on myös aika laaja käsite, ehkä päivä, viikko, kuukausi tai jopa vuosi. Ja kaavoihin kangistumisella tarkoitan sitä, että jos asiat on tehty aina jollain tavalla, ne tehdään jatkossakin niin. Jos olen tottunut sanomaan "sivulle" Mellin kanssa, en osaa sanoa Nukalle vaikkapa "viereen" samassa asiassa. Myöskin "orava" on aina orava, eikä mikään "kurre".

Saavatko koirasi nukkua sängyssä? Asuvatko sisäkoirina?
Saavat nukkua, lappalaiset eivät kyllä tahdo. Rikulla oli kielto sänkyyn menemisestä, mutta luovuin siitä vähän aikaa sitten. Ei se kuitenkaan ole siellä kuin joskus. Nykyään vain Litta ja Höttö asuvat ulkona, kuten äidin lappalaiset. Jos niiltä kysytään, ne haluaisivat asuakin siellä ulkona. Viikonloppu sisällä isän luona ei ole pörröneitien mieleen. Riku kylläkin rakastaa sisäkoirana elämistä, kun asutaan nykyisin täällä Kannuksessa.