21. joulukuuta 2016

Luukku 21 Rally O & tracking

Paljon aikaa vietin Australiassa koiranäyttelyissä, mutta pääsin tekemään myös muuta. Kuten rally-tokoa ja jälkeä. Kumpainenkin laji on Ausseissa reilusti helpompaa kuin Suomessa. Säännöt ovat lepsumpia ja varsinkin tuomarit ovat lepsumpia. Tokoa en päässyt kokeilemaan, mutta seurasin hieman yhden kokeen kulkua sivusta, eikä sekään vakuuttanut.

Itse treenasin koiria päivittäin jossain lajissa, yleensä useammassa. Kävin tekemässä jälkeä "Business Park" -paikassa. Alue oli siis täynnä yrityksiä, toimistoja, huoltamoita yms. ja niiden lomassa oli tyhjiä tontteja, jonne tein jälkiä. Rallya treenasin ja naksutteli useamman kerran päivässä kolmen koiran kanssa. Lisäksi tosiaan lenkitin koirat ja treenasin kestävyyskokeeseen, johon en päässyt osallistumaan.

Jälki

Jälki oli sinällään kivaa ja mukavaa Ausseissa. Siinä ei vaadita tottiksia, kuten pk-jäljellä Suomessa. Jälki on ihan tavallista ihmisjälkeä 300-1200 metriä luokasta riippuen. Luokkia on kahdeksan ja aina kun saa hyväksytyn tuloksen, siirtyy seuraavaan luokkaan. Jäljellä on esineitä ja niitä tulee ilmaista 0-2 esinettä (jotka ovat sukkia) luokasta riippuen. Jäljet tehdään pellolle tai metsään.

Itse kisasin luokissa 6-8 ja pääsin seuraamaan yhden kolmosluokan kokeen. Kolmonen oli helppo, koiran ei tarvitse käytännössä osata jäljestää ollenkaan. Vain yksi esine piti ilmaista ja esineet olivat hyvin näkyviä. Jos koira harhautui pois jäljeltä, perässä seuranneet tuomari & sihteeri pysähtyvät. Kun koira löytää jäljen, he lähtevät taas seuraamaan. Tällä tekniikalla löysin itse muutaman kadonneen jäljen uudelleen ylemmissä luokissa.

Lisäksi jäljet on suunniteltu etukäteen ja merkitty lipuilla, joita jäljentekijät seuraavat ja poimivat liput mukaansa jälkeä tehdessä. Lipuista jää maahan pienet, yleensä pinkit tai valkoiset tapit, jotka saattoi nähdä melko kaukaakin. Kulmat ja esineet olivat aina tapin kohdalla tai hieman niiden jälkeen, joten jälkeä oli tavallaan helppo itsekin kulkea. 
Jälkeä tein eniten Annikan ja Astan kanssa. Asta on luonnostaan ihan superhyvä jäljestämään ja Annika oli harjoitellut ja kisannut paljon, mutta kumpikaan osannut ilmaista esineitä kunnolla. Nuppu oli läpäissyt kaksi luokkaa ja kilpaili vain kerran omistajansa Laurenin ohjaamana kolmosluokassa. Epäonnistumisia kokeissa tuli enemmän kuin onnistumisia, mutta koulutuksessa onnistuin. Sain luotua kolmelle koiralle parissa viikossa varmat ilmaisut ja ne putosivat maakulle nopeasti esineen löydettyään.

Koulareita saatiin yhteensä kaksi TD eli tracking dog, jonka saa kolmosluokan läpäistyä TDX eli tracking dog excellent, jonka saa kuutosluokan läpäisyn jälkeen. Mokattiin ikävä kyllä loppumetreillä kahdeksannen luokan koe, josta olisi napsahtanut valion arvo...

Rally-toko

Rally oli toosi lepsua ja muun kuin hyväksytyn tuloksen saaminen on lähes mahdotonta alemmissa luokissa. Luokat ja kyltit ovat samat, mutta käytännöissä on hieman eroa. Itse mitä säännöistä luin, on AVO- ja VOI-luokkia vastaavissa luokissa mahdollista jatkaa kisaamista koulutustunnuksen jälkeen.

Itse osallistuin kahden koiran kanssa kolmeen kokeeseen. Kokeet järjestettiin yhden viikonlopun aikana koiranäyttely lomassa. Samassa paikassa, samaan aikaan järjestettiin myös tokokokeet, joita katselin. Treenasin koirien kanssa sen reilun 2kk ennen osallistumista, toinen oli vuosia aiemmin nuorena tehnyt rallya ja sillä oli käsittääkseni jo yksi hyväksytty tulos ja toinen ei osannut yhtään mitään. Keskityin hyvän perusasennon, asentojen (istu, maahan, seiso) ja paikalla olemisen opettamiseen treenatessa. 

Annika, koulutettu yksilö, toimi oikein mallikkaasti ja totteli välillä kohtuullisen hyvin. Vanhan (tosin huonon) pohjan takia pääsin etenemään ja tekemään enemmän sen kanssa. Lisäksi Annikalla on aivan mahti luonne ja se rakastaa tehdä ihmisen kanssa asioita. Annikan kanssa koettiin onnistumisia ja meidän onnistunein rata oli lauantaina, jolloin Annika seurasi lennokkaasti ja tilannetta kuvaa parhaiten se, että Lauren (omistaja) käytti Annikasta termiä "prancing pony".

Toinen rallykaveri oli Nuppu. Nupulla ei ollut mitään koulutusta entuudestaan ja aika nopeasti sain asiat luonnistumaan sen kanssa. Nuppu on kuitenkin innokas ja tosi ihmislähtöinen koira, joten se teki mielellään kanssani ja oppi asioita nopeasti. Kisoissa se kuitenkin paineistui huomattavasti palkattomuudesta ja uudesta tilanteesta. Radat taisteltiin lähes koko matka kädellä houkuttelemalla läpi, vaikka se tekikin tuskaa.
Molemmat koirat saivat joka kisasta hyväksytyn tuloksen ja näin ollen koulutustunnuksen RN = RTK1. Pisteraja hyväksyttyyn tulokseen on 75 ja korkein tulos Annikan kanssa oli 96 pistettä. Sinällään hieno kokemus oli tuokin ja ei se rally ole Suomessa niin lällyä kun luulin.

Arvonnan kolme onnekasta voittajaa ovat:

Huurrehukka, Minea Limma ja Irvikissa, onnea! 
Otan teihin yhteyttä tänään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti